Kun tenniläläiset rautatiepysäkin hankkivat
Pysäkkihanke
Rautatien rakentaminen Riihimäelta Pietariin merkitsi Hollolalle ratkaisevaa käännekohtaa. Rautatie tuli kulkemaan myös Hollolan aluen kautta ja antoi merkittävän sysäyksen pitäjän elinkeinoelämän kehitykselle. Rautatien ansiosta Lahdesta alkoi kehittyä nopeasti koko eteläisen Päijänteen keskus. Rautatieliikenteen alkaminen merkitsi myös Herralalle, johon niin ikään rakennettiin jo heti radan valmistuessa rautatieasema, uuden ajan alkua. Kylään a1koi muuttaa uutta väkeä, joukossa käsityöläisiä ja kauppiaita ja pian siitä kehittyi seutukunnan suurin kylä.
Muissa maalaiskylissä kehitys oli sen sijaan paljon hitaampaa. Näin oli esimerkiksi Tennilässä. Tosin rautatie kulki senkin takamaiden halki, mutta kaukana varsinaisesta kylästä. Vähitellen alkoi tenniläistenkin mielessa kypsyä ajatus rautatiepysäkin saamisesta oman kylän kohdalle ja asiaa alettiin viemään eteenpäin.
Pian kuitenkin selvisi, etta VR ei rakentaisi omin varoin tarvittavaa pysäkkirakennusta. Myös tontti puuttui. Isännät eivat kuitenkaan lannistuneet. Vuonna 1916 oltiin jo niin pitkällä, että pysäkkiä varten oli jo tontti. Tonttiasia järjestyi, kun maanviljelija Vihtori Puolakka Lopen kylästä lahjoitti rautatiepysäkin tontiksi sopivan alueen lähelta Mustamäen "vahtipaikkaa". Puolakka oli ostanut alueen naapuriltaan, joka ei ollut halukas lahjoittamaan tonttia, ja luovutti sen sitten kyläläisten puuhaaman pysäkin paikaksi.
Ilmainen tonttikaan ei vielä riittanyt VR:lle, vaan kyläläisten oli hankittava myös tarvittavat rakennusaineet. Innostus asiaan oli niin suuri, etta rakennushirsiä kertyi jopa yli tarvittavan määrän. Ylimääräisiä hirsiä ei kuitenkaan kuljetettu pois, vaan Mustamäessä pitkään ratavartijana o1lut Leander Lassander rakensi niista itselleen vielä pienen navetan ja ulkorakennuksen.
Tennilän pysäkin avajaiset 5.7.1925, ovella ensimmäinen pysäkinhoitaja Alma Miettinen.
Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto. Pysäkkirakennus valmistui vuonna 1923, mutta kesti vielä pitkään ennen kuin junat alkoivat pysähtyä Tennilässä. Kyläläisille ilmoitettiin, että ensin on vielä hankittava puhelin ja pysäkinhoitaja. Lopulta kyläläiset jo hermostuivat ja Tennilästä lähti miehiä Helsinkiin tiedustelemaan, miksi junat eivät vieläkään pysähtyneet Tennilässä, vaikka pysäkkirakennus oli ollut valmiina jo kaksi vuotta. Käynti kannattikin, sillä Helsingissa luvattiin, etta junat alkavat pysähtya heti heinäkuun alusta lähtien 1925. Kun isännät tulivat paluumatkalla Järvelään, siellä ihmeteltiin, että Helsingista oli annettu Järvelän asemalle määräys Mustamäkeen rakennetun pysäkin avaamisesta liikenteelle. Isännät vain myhäilivat, pitkään vireilla ollut asia oli saatu lopulta päätökseen.
Tennilässa oltiin pysäkin avaamisesta niin innostuneita, että kyläläiset järjestivät jo muutaman päivän päästä (5.7.1925) uuden pysäkkinsä kunniaksi erityisen juhlatilaisuuden.
Koulupiiri ja kansakoulu
Heinäsuon kansakoulu 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa.
Kuva: Martti Mantereen kokoelmat.
Niin kuin tenniläläiset olivat odottaneetkin, merkitsi pysäkin avaaminen suurta
edistysaskelta. Liikenneyhteyksien paranemisen myötä alkoi myös Tennilän pysäkin seudun asutus kasvaa. Tennilän, Voistion, Lopen, Vaavialan ja Korpikylän takamaille oli jo 1920-luvulla muodostunut niin paljon asutusta, että 1927 alueelle perustettiin oma koulupiiri, joka sai aluksi nimekseen Mustamäen koulupiiri. Muutaman vuoden päästä koulun ja koulupiirin nimi muutettiin Heinäsuoksi. Koulurakennus, joka valmistui syksyllä 1927, sijaitsi noin puolen kilometrin päässä Tennilän rautatiepysäkistä.
Tennilästa tuli myös merkittävä puutavaran lastauspaikka. 1930- ja 1940-luvulla Tennilän pysäkin kyläkuvaa hallitsivat radan varressa lastausta odottavat puutavarapinot.
Oman kaupankin kyläkunta sai jo 1920-luvun lopulla.
Tiilitehtaita
Sota-aikana Tennilän pysäkille perustettiin tiilitehdas ja heti sodan jälkeen saha, jotka tarjosivat työtä seudun asukkaille. Sotien jälkeen elettiin voimakasta nousukautta. Kylään muutti uutta väkeä ja asutus kasvoi. Tennilän Tiili Oy:n tiilitehdas kasvoi ja tarjosi työtä yhä useammille.
Tennilän Tiili Oy:n tiilitehdas syksyllä 1970.
Kuva: Matti Jaakkolan kokoelmat. Tennilän pysäkkiä alettiin vähitellen nimittää koulupiirin mukaan Heinäsuoksi. 1940-luvun lopussa perustettiin Heinäsuolle myös toinen tiilitehdas, Aholan tiilitehdas, joten työtä riitti kaikille omassa kylässä. 1950-luvulla elettiin Heinäsuolla edelleen voimakasta nousukautta, uutta väkeä muutti kylään ja kaikille löytyi työtä omasta kylästä.
Vilkasta toimintaa
Myös rautatieliikenteessä elettiin huippukautta. Tennilänkin pysäkillä oli parhaimmillaan kaksi virkailijaa ja pysäkki o1i läpi yön auki. Pitkäaikaisella pysäkinhoitajalla Alvar Saariolla (pysäkinhoitajana 1928-1954) oli syytä tyytyväisyyteen. Ennen niin pieneltä tuntuneesta pysäkistä oli tullut vilkas liikennepaikka. Matkustajia tuli ja meni, ihmiset asioivat pysäkillä postiasioissa, maanviljelijät lähettivät junalla maitoa Lahteen ja lastaus alueella oli vilkasta, kun junanvaunuihin lastattiin tiiliä ja puutavararaa. Kylä eli täyttä elämää.
Taantuma
Pian oli edessä kuitenkin synkät ajat. Väki alkoi vähentyä ja kylä hiljentyi. 1960-luvun alussa puhalsivat uudet tuulet rautateillä. Lipunmyynti loppui Tennilässäkin, eikä tarvittu enää pysäkinhoitajaa, vaan junat pysähtyivät itsekseen. Pian pysäkkirakennus suljettiin kokonaan.
"Lättähattu" Tennilän pysäkillä talvella 1968-69.
Kuva: Matti Jaakkolan kokoelmatLopullinen isku oli koulun lopettaminen 1969. Tiilitehtaillakaan ei mennyt enää hyvin. Tennilän Tiili lopetti tiilenteon 1969. Aholan tehdas, jonka nimenä oli nyt Heinäsuon Putki, jatkoi vielä muutaman vuoden. Pian senkin toiminta loppui.
Nyt Heinäsuolla elettiin hiljaiseloa. Vanha pitkään palvellut pysäkkirakennus sai olla paikallaan vuoteen 1976, jolloin se myytiin huutokaupalla pois purettavaksi. Pysäkistä olivat enää jäljellä vain muistot. Vielä muutaman vuoden ajan junat pysähtyivät vanhalla paikalla, mutta pian seisakekin muutettiin uuteen paikkaan.
Sähköjunat tekivät tuloaan 1980-luvulla ja Tenniläkin pääsi sähköjunaliikenteen piiriin. Kesällä 1985 tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Tennilän pysäkkirakennus avattiin liikenteelle. Tapahtumaa juhlittiin vanhan pysäkkirakennuksen paikalla. Nykyisten asukkaiden toimesta paljastettiin vanhan pysäkin paikalla muistokivi, joka kertoo jälkipolville, että paikalla on sijainnut tenniläläisten aikoinaan omin voimin hankkima pysäkkirakennus. Juhlassa muisteltiin menneitä ja tehtiin kunniaa aikaisempien sukupolvien uurastukselle kotiseudun hyväksi.
Nyt pysäkki on kuitenkin lakkautettu ja purettu. Junat kulkevat entisen Tennilän pysäkin ohi pysähtyen vain Herralassa ja Järvelässä.
Lisää kuvia kuvagalleriassa.